Tästä suomalaisesta teollisesta helmistä tulee tutkimuskeskus

Anonim

Alvar Aallon siilo sijaitsee Oulussa

Alvar Aallon siilo, joka sijaitsee Oulussa

Tässä on esimerkki siitä, ettei vain Feeniksi pysty nousemaan tuhkasta. The Alvar Aallon siilo (AALTOSIILO) -joka on tallennettu puulastut- on meneillään metamorfoosiin, joka on Factum-säätiön ja maineikkaan arkkitehtuuristudion Skene Catling de la Peñan työ, joka vuodesta lähtien viime elokuu He ovat vastuussa muutoksesta.

Tavoite? Muunna ikoninen ja brutalistinen betonijäänne katedraalin kaltainen a tutkimuskeskus joka edistää suojelua ja arkkitehtuurin uudelleenkäyttö.

AALTOSILO tekee näkyväksi alan ympäristövaikutukset

AALTOSILO tekee näkyväksi alan ympäristövaikutukset

Sulaminen ja teollisen arkkitehtuurin romahtaminen ne ovat todiste ilmastonmuutoksesta, joka ei vaikuta vain pohjoisiin maihin, ja ajan myötä rappeutuvien monumenttien toisen elämän antaminen oli ratkaisevaa Factum-säätiölle ja Skene Catling de la Peñalle.

Tällä tavalla sen lisäksi, että siitä tulee kohta, jossa voit digitalisoida ja kommunikoida pohjoisen teollisuusarkkitehtuurin merkitys, AALTOSILO se tekee myös näkyväksi teollisuuden ympäristövaikutukset: revontulien sähkömagneettisen energian visualisointi , uudelleen miettiminen paperin käyttöä ja seuranta meren saastuminen tulee olemaan johtavia kysymyksiä.

"Muodolla täytyy olla sisältö, ja sen sisällön on oltava linkitettynä luontoon", hän sanoi aikanaan Alvar Aalto , jotka yhdessä Suomalainen arkkitehti Aino Aalto antoi elämän siilolle vuonna 1931. Rakenne pystytettiin laitamilla sijaitsevaan sellutehtaan Oulun kaupunki, napapiirin reunalla.

Oulu oli 1600-luvun lopulla sen suurin keskus maailman tervan tuotanto , tänään kaupunki on episentrumi Suomen teknologinen vallankumous: he ovat asettuneet siihen peliyhtiöt ja materiaalien kokeilua.

Toppilan sellutehdas

Toppilan sellutehdas

Se oli sisällä 1900-luvulla painatuksen leviämisen myötä , kun Alvar ja Aino Aalto aloittivat rakennuksen suunnittelun, alkaen selluloosan tuotanto oli keskeinen rooli taloudessa.

AALTOSILO tuli kansainvälisesti tunnetuksi vuonna 1931 kuvannut kuuluisa Bauhaus-professori Laszlo Moholy-Nagy ja se sisältyy "kansallisesti tärkeiden arkkitehtonisten alueiden" luetteloon, joka on suojattu luokittelulla "SR-1 kansallisesti merkittävä suojeltu rakennus."

Viime vuosina selluloosa on jäänyt sivuun ja huomio on keskittynyt muihin (kestävästi kasvatetun) puun johdannaisiin, kuten esim. lignumia ja nanoselluloosaa - käytetään muun muassa edistämiseen 5G- ja 6G-viestintäjärjestelmät.

"Jumala loi paperin piirtääkseen arkkitehtuuria siihen. Kaikki muu on ainakin minulle roolin väärinkäyttöä", hän sanoi. Alvar Aalto.

Vaikka siilo toppilan kaupunginosa on uudistumassa, myös sen naapureita on muokattu: yksi on lastentarha, toiset ovat kiipeilykeskukset, trampoliini ja a paikallisia kierrätystuotteita.

"Toppilan sellutehdas on Aallon uran avainhanke. Hänen ensimmäisenä valmistuskompleksinaan se oli edeltäjä myöhemmille teollisuuskohteet kuten Sunila, Inkeroinen ja Summa. Vuonna 1931 valmistunut rakennus on esimerkki ensimmäisestä funktionalistista arkkitehtuuria Suomessa", sanoi Jonas Malmberg, Alvar Aallon säätiö.

1800-luvun piirros Olulusta

1800-luvun piirros Olulusta

Rakennuksen pinta-ala on 258 neliömetriä , kätkeytyneenä 1 494 neliömetrin alueelle. Sisällä on ainutlaatuinen tila 28 metriä korkea kolme ripustettua suppiloa. Se on monikäyttöinen julkinen tila, joka voi uudistuksesta vastaavan tiimin mukaan toimia "uteliaisuuden kabinetti".

Skene Catling de la Peña ja Factum-säätiö työskentelevät yhdessä ryhmän kanssa rakennesuunnittelijat, huoltoinsinöörit, määrämittaajat ja konservointiarkkitehdit erikoistunut historiallisiin rakenteisiin. Asiantuntijaryhmä toimii siltana välillä Iso-Britannia, Espanja ja Suomi.

Toisaalta, suorittaa tutkimuskeskuksen toimintaa, verkosto yhteistyökumppaneita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.

Sen kanssa on puolestaan allekirjoitettu sopimus Oulun ammattikorkeakoulu (OAMK) ja toista viimeistellään Oulun yliopisto, sekä vakiintuneet yhteydet Aalto-säätiö, Aalto-yliopisto, Oslon arkkitehtuurin kriittisen tutkimuksen keskus sekä paikallisten ja kansainvälisten taiteilijoiden kanssa.

Vaikka avaamispäivä ei ole toistaiseksi tiedossa, Työt alkavat tämän vuoden toukokuussa.

Lue lisää